Duuuunissa

VAROITUS!!!! Seuraava kirjoitus sisältää vinkumista ja valitusta, ei heikkohermoisille :P Lupaan, ettei tällaisia tekstejä enää tule ja oikeasti työssäoppimispaikassani on välillä ihan hauskaa.

Olen siis täällä Londonissa tekemässä töitä. Töitä, joista en tiennyt ennen tänne saapumista mitään. Mutta nyt tiedän. Olen tehnyt töitä jo kolme päivää. Ja voisin jo lopettaa... :)

Meitä on yhteensä 4 harjoittelijaa tässä koulussa, 2 saksalaista, jotka ovat jo olleet elokuusta asti siellä. Ja sitten ollaan me. Meillä kaikilla neljällä on oikeastaan 3 hommaa hoidettavana, jotka kiertävät. Eli siis, joka päivä pitää viedä posti, siivota luokkahuoneet seuraavaa päivää varten ja hoitaa respaa. Paras noista on postin vieminen. Se tapahtuu jo klo 16.00 aikoihin, joten töistä pääsee ajoissa pois, jos ei joudu hoitamaan iltarespaa eikä siivoamaan luokkia :/

Minä. Töissä. What else can I say?

Työajat ovat virallisesti joka päivä 9.00-17.30. Oikeasti pääsen töistä pois vasta joskus kuuden aikoihin. Koululla on respan yhteydessä kirjasto, jossa opiskelijat saavat viipyä 18.oo asti. Sen jälkeen paikka pitää siivota ja järjestellä, sammutella kaikki laitteet ja laittaa paikat lukkoon. Luokkahuoneissa oppilaat saavat olla klo 17.30 asti, siis siihen asti, jolloin pitäisi päästä jo kotiin. Sen jälkeen, kun viimeisetkin panostajat on saatu ajettua luokista kirjastoon, alkaa luokkien siivoaminen. Ei siis mitään mahdollisuuksia päästä ajoissa kotiin :(

Ja respassa täytyy vastailla puhelimeen... Se on ihan ok niin kauan, kun puhelin ei soi. Mutta valitettavasti se soi. Puhelimeen vastailu on oikein mukavaa silloin kun soittajat vain puhuvat selkeää englantia. Mutta suurinosa soittajista pölöttää asiansa hirveän nopeasti, ja epäselvästi. Eikä ole mukava pyytää toista tavaamaan nimeään moneen kertaan peräkkäin.

Tämä kaikki ehkä olisi helpommin sulateltavissa, jos etukäteen olisi kerrottu, mitä täällä joutuu tekemään. Tietysti saan pyöritellä exceleitäkin aina välillä, joka siis on oikeasti minun alaani ja jota luulin täällä tulevani tekemään, mutta minusta luokkahuoneitten siivoamisen voisi mainita etukäteen, sekä myöskin sen, että oikeasti pääsee kotiin vasta kuudelta tai sen jälkeen. Olisi ollut myös vähän aikaa valmistautua jollain tavalla tuohon puhelimessa puhumiseen, nyt vain laitettiiin jo heti toisena työpäivänä hoitamaan respaa ja vahtimaan kirjastossa olevia oppilaita. Myönnän, että koska en tiennyt tulevia työtehtäviäni, suostuin oikeastaan mihin vain. En vain odottanut tällaisia tehtäviä.

Noniin, enköhän nyt ole saanut vuodattaa tarpeeksi :D Taidanpa tästä lähteä haistelemaan Londonilaisia tunnelmia ja etsiä paikan, jossa näytettäisiin Chelsea - Manchester United -peli. Ja ehkä selviän hengissä huomisestakin työpäivästä. Kai näihinkin tehtäviin tottuu ja kyllähän ne kehittävät kielitaitoa.. Täytyy vain osata asennoitua oikein. Joten: